Selkeyttä visuaalisin keinoin

Olen kaivannut ajatusteni ja toiveitteni selkeyttämistä jo jonkin aikaa. Ajattelin, että sopivan hetken tullen käyttäisin aarrekarttaa tähän tarkoitukseen. Kun lopulta pääsin lehtien kanssa pöydän ääreen, päätin olla vielä menemättä aarrekarttaan saakka. Kerron tässä, mikä tuntui vielä selkeyttävämmältä juuri nyt.

Aarrekartta

Olen käyttänyt aarrekarttaa valmennuksissani jo vuosien ajan ja tehnyt niitä useita itsekin. Aarrekartan voi ymmärtää visuaalisina suuntaviittoina tietoiselle ja alitajuiselle mielelle.

Aarrekarttaan etsitään lehdistä kuvia ja tekstejä, jotka edustavat itselle niitä asioita, joita haluaa elämäänsä. Sopivaa materiaalia etsiessään voi käsitellä syvällisesti ajatuksiaan, toiveitaan ja uskomuksiaan. Käsitys unelmista tarkentuu ja kirkastuu, kun valitsee karttaan oikealta tuntuvia elementtejä.

Kartta muistuttaa siitä, millaisia asioita haluaa elämäänsä ja mihin haluan keskittyä. Kartan avulla huomaa herkemmin tilaisuuksia arjessa ja tekee päivittäin unelmia tukevia valintoja.

Joskus unelmat ovat niin isoja, ettei niitä oikein meinaa osata kuvitellakaan toteutuviksi. Olen huomannut kartan antavan sopeutumis- ja käsittelyaikaa. Mitä tutummaksi unelmat tulevat, sitä mahdollisemmilta ne alkavat tuntua. Kartta avaa mieltä muutokselle ja ratkaisujen löytämiselle.

Selkeyttäminen ennen unelmoimista

Huomasin, että juuri nyt tuntui tärkeimmältä keskittyä etsimään ja tutkiskelemaan tämänhetkisiä ajatuksia, toiveita, tarpeita, pelkoja ja uskomuksia. En jatkanut vielä aarrekarttaan vaan jäin selailemaan lehtiä ja leikkaamaan tekstejä ja kuvia, joissa oli jotain puhuttelevaa.

Varasin viereen muistikirjan, johon pystyin kirjoittamaan nopeasti ajatuksia ja huomioita tuoreeltaan. Ei mitään valmista, vaan lähinnä ajatusten ja huomioiden alkuja, sekä kysymyksiä.

Tämän prosessin jälkeen aion liimata olennaisimpia kuvia ja tekstejä muistikirjaan, ja syventyä kirjoittamaan niiden pohjalta heränneitä ajatuksia ja huomioita kuvien viereen. Mitä nämä asiat tarkoittavat elämässäni juuri nyt?

Toivottavasti voin lopuksi löytää myös ihan konkreettisia asioita, joihin tarttua ja ryhtyä toteuttamaan askel kerrallaan.

Kuvien ja ajatusten taltioiminen muistikirjaan on paitsi olennainen osa selkeyttämistä, myös tämän hetken dokumentoimista. Kun jonkun ajan kuluttua palaan näille muistikirjan sivuille, voin tarkastella, mitä näille ajatuksille ja huomioille kuuluu sillä hetkellä. Mitkä asiat ovat kirkastuneet, mitä olen saanut vietyä eteenpäin ja onko jotain, mikä ei oikeasti ollutkaan olennaista?

Kahvipäiväkirja

Kahvipäiväkirjan ajatus syntyi vaaleanruskeasivuisesta The Cappuccino Book -luonnoskirjasta. Sen sivut ja valkoiset geelikynät kutsuivat tekemään, mutta mitään erityistä ideaa uudelle luonnoskirjalle ei ollut.

Tulin nopeasti siihen tulokseen, että mitään erityistä ideaa ei tarvitakaan, vaan pääasia on päästä tekemään ja kokeilemaan.

Kahvipäiväkirja on kokonainen tunnelma. Hetken tauko kaikesta, kupillinen höyryävää kahvia, luonnoskirja ja kutkuttava tunne päästä tekemään jotain luonnoskirjan sivuille.

Kahvipäiväkirjassa ei ole sääntöjä, eikä sen tarvitse olla ehjä kokonaisuus millään tavalla. Kahvipäiväkirja on vapaa velvollisuuksista ja stressistä. Kahvipäiväkirjan voi tehdä mihin tahansa vihkoon tai muistikirjaan.

Sivuille voi kirjoittaa, piirtää, luonnostella, liimata, maalata – mitä tahansa. Voi lähteä siitä, mikä juuri sillä hetkellä on päällimmäisenä mielessä. Lähtökohtana voi myös olla jokin materiaali, jota haluaa käyttää tai kokeilla.

Kahvipäiväkirjaan tehdään jotain, mikä sillä hetkellä tulee luonnostaan. Se voi olla vaikka vain yksi sana, yksi kuva, pala teippiä. Se voi olla pelkkä viiva lempikynällä.

Itselleni kahvipäiväkirja on vastaus hetkiin, jolloin tekisi mieli tehdä jotain, mutta ei ehdi tai jaksa tai ei ole mitään erityistä ideaa. Nyt voin tehdä ihan jotain pientä tai vaikka vain testailla materiaaleja.

Samalla tai myöhemmin kirjaa selaillessa voi tulla lisää ideoita. Ehkä kahvipäiväkirjan matala kynnys alkaa hiljalleen siirtyä kaikkeen muuhunkin tekemiseen. Pääasia on, että aloittaa – tekee jotain ja katsoo, mitä siitä syntyy.

Jaan kuvia omasta kahvipäiväkirjastani Instagramissa hashtagilla #kahvipäiväkirja.

The Cappuccino Book

Visuaalista uuden oppimista

Uuden kielen opiskelu yhdistyy ihanasti vihkohulluuteen ja luontaiseen silppuamisvimmaan.

Kolme viikkoa sitten en tiennyt vielä mitään Walesin omasta kielestä, kymristä. Sitten tein päiväreissun Walesiin, jossa kaikki opasteet ovat sekä englanniksi että kymriksi. Kymri näytti niin kummalliselta ja kiehtovalta, että päätin vielä samana päivänä hieman googlailla, miten ihmeessä sitä oikein lausutaan ja puhutaan.

Tarkkaa muistikuvaa tapahtumien etenemisestä ei ole, mutta yhtäkkiä olin ladannut ilmaisen Duolingon sovelluksen puhelimeeni ja tavasin uteliaana kymrin alkeita. Tästä tulee nyt viikonloppuna kolme viikkoa, enkä ole voinut lopettaa!

On ollut yllättävää huomata, kuinka helposti olen oppinut jotain ihan uutta. Minulla on pieni vihko, johon kirjoitan aina uuden moduulin uudet sanat. Huomaan, että minulle on oppijana tärkeää kirjoittaa myös käsin.

Lisäksi olen miettinyt erilaisia tapoja vahvistaa jo oppimaani. Minulle hyvin luontevaa oli ottaa vihko, johon etsin esimerkiksi lehdistä kuvia sellaisista aiheista, joista osaan jo kirjoittaa kymriksi – mieluiten ulkomuistista. Samalla etsin kuvia sanoista, joita opettelen parhaillaan.

Nyt yhdistyy niin monta ihanaa asiaa, että eiköhän tässä yksi uusi kielikin jää päähän! 

Olen visuaalinen oppija, mutta kyse ei ole pelkästään visuaalisesta muistista. Ajattelen tämän laajempana prosessina, jossa tapahtuu paljon jo siinä vaiheessa, kun etsin sopivia kuvia ja sommittelen niitä vihkon sivuille. Se on opitun toistamista ja jäsentämistä.

Vihkon selaaminen myöhemmin palauttaa opittua mieleen monipuolisina mielleyhtyminä ja kokonaisuuksina. Lisäksi se on visuaalisesti mielenkiintoista.

Vihkona on L-kokoinen Moleskine Cahier ruudullisilla sivuilla. Sivuilla on käytetty lehdestä leikattujen kuvien lisäksi washiteippejä ja aion käyttää myös tarroja sitä mukaa, kun löytyy osuvia kuvituksia opeteltaviin teemoihin.

Kyninä olen tässä käyttänyt ihania Staedtler triplus finelinereita (0.3), vaikka Tombown TwinTonet voisivat olla tähän vihkoon vielä paremmat. Sillä mentiin, mitä oli saatavilla, kun inspiraatio iski!

Processed with VSCO with  preset

Esittelyssä Leuchtturm1917

Pistesivuisten muistikirjojen keskuudessa Leuchtturmin muistikirjat tuntuvat jakavan eniten mielipiteitä. Suurin syy tähän on ohut paperi, josta oikeastaan kaikki kynät kuultavat läpi ainakin jonkin verran. Kaikille tämä ominaisuus ei ole toivottu, mutta joillekin se taas on yksi mieluisimmista.

Perustiedot

Leuchtturmin paperi on melko ohutta (80 g), kermanvalkoista ja happovapaata. A4-kokoisessa Leuchtturmissa paperi on paksumpaa (100 g). Muistikirja alkaa sisällysluettelolla ja sivut ovat numeroidut. Pistesivuisissa pisteiden väli on 5 mm.

Sidonta on niin laadukas, että kirja avautuu kauniisti auki ja jopa kaksinkerroin kannet vastakkain. Kahden erivärisen kirjanmerkkinauhan avulla oikea kohta löytyy helposti, ja muistikirja pysyy hyvin kiinni repussakin kuminauhakiinnityksellä.

Viimeiset sivut kirjassa ovat perforoituja, eli ne voi repiä irti pisteviivaa pitkin niin, ettei sidonta kärsi siitä.

Takakannen sisäpuolella on kartonkinen tasku irtolapuille. Taskusta löytyvillä tarroilla kirjan kanteen voi viimeistään arkistointivaiheessa merkitä joko aiheen tai ajanjakson, jolloin muistikirja on ollut käytössä.

Kynänpidikettä Leuchtturmissa ei ole valmiina, mutta sellaisen voi ostaa erikseen. Leuchtturmin omassa kynänpidikkeessä kuminauha on etenkin alussa tiukka ja siihen soveltuvat parhaiten suippokärkiset kynät. Kynänpidikkeessä on pitävä tarra, jolla se liimataan kirjan sisäkanteen.

Runsaasti valinnanvaraa

Suurimmalle osalle Leuchtturmeista tutuin on A5-kokoinen kovakantinen pistesivuinen Leuchtturm.

Leuchtturmeja on kuitenkin useita eri kokoja, myös harvinaisemmasta B-standardista. Valintaa tehdessä kannattaa huomiota kiinnittää sentteinä ilmoitettuihin mittoihin, koska esimerkiksi A6 ei ole kooltaan standardi A6, vaan hieman kapeampi. A4 taas on sen verran suurempi, että sen takakannen sisäpuolella olevaan taskuun mahtuu A4-kokoinen paperi.

Joitain kokoja on saatavilla myös tai ainoastaan pehmeäkantisena. Pehmeäkantisissa versioissa sivumäärä on pienempi. Samoin esimerkiksi A6-kokoisessa Leuchtturmissa on vähemmän sivuja kuin isommassa koossa. A4-kokoa on olemassa kovakantisenakin kahdella eri sivumäärällä.

Pistesivuisten lisäksi Leuchtturmeja saa myös blankoina, viivallisina ja ruudullisina. Leuchtturmin luonnoskirjoissa on paksummat blankot sivut. Some lines a day -nimiset viiden vuoden päiväkirjat ovat olleet myös suosittuja Leuchtturmin tuotteita.

Leuchtturmin bullet journal -versiossa on bonuksena muun muassa englanninkielinen opas bujoiluun, sekä kolme kirjanmerkkinauhaa.

Pistesivuisesta Leuchtturmista on olemassa punapisteinen versio. Punaiset pisteet ovat yllättävän hillityt ja ovat jopa huomaamattomammat kuin harmaat. Punapisteisissä Letuissa paperi on vielä hieman sileämpää kuin harmaapisteisissä.

Sopivia kyniä

Leuchtturmien kanssa käytetään muun muassa Staedtlerin pigment linereita ja triplus finelinereita, jotka kumpikin sopivat monenlaisille papereille.

Pigment linereita on olemassa eri paksuuksia, käytetyimmät ovat ohuimmasta päästä. Finelinereissa eniten käytetty paksuus on kirjoittamiseen sopiva 0,3. Rollerball -kärkisistä kynistä ohutkärkinen Pentel Slicci on erittäin suosittu.

Poispyyhittävät Pilot FriXionit kuultavat hyvin vähän läpi ja ovat erityisen käteviä kalenterimerkinnöissä. Jos suunnitelmat muuttuvat, merkinnän voi pyyhkiä pois ja kirjoittaa uuden tilalle.

Tombown TwinTone-kynät ovat pinnoitetulla paperilla mielestäni aivan täydelliset. Myös Tombown sivellinkyniä käytetään Leuchtturmin kanssa paljon.

Mikä Leuchtturm1917?

Leuchtturm on meille suomenkielisille vieras sana ja puheissa Leuchtturm onkin usein Lettu. Leuchtturm on saksaa ja tarkoittaa majakkaa. Vokaalipari eu ääntyy saksan kielessä oi – /ˈlɔɪ̯çtturm/.

Vuosiluku nimen yhteydessä tarkoittaa perustamisvuotta.

Käyttäjäkokemuksia

Kysyin Vihkokaupan Facebook-ryhmässä kokemuksia Leuchtturmin käyttäjiltä ja sainkin niitä ilahduttavan määrän. Valikoin kommenteista lainauksia tähän artikkeliin, ja koko keskustelu löytyy ryhmässä täältä.

Paperi jakaa mielipiteitä

”Itse en päätynyt Lettuun sen ghostaamisen takia. Se on häiritsevää.”

”Monet ostaa ekaks bujoks ja sit ne pettyy kun se kuultaakin läpi ja ei voi sietää semmosta.”

”Läpikuultavuus jättää elämän jäljet, eilinen päiväkirjamerkintä näkyy haileana vielä tänäänkin.”

”Käytän mustetäytekyniä, joille Leuchtturmin paperi sopii erinomaisesti.”

”Kermainen sivujen väri on kirjoittaessa silmälle miellyttävämpi kuin puhtaan valkoinen paperi koska kontrasti ei ole niin kirkas.”

”Ihastuin Leuchtturmissa sen kellertävään ohueen paperiin, tavallaan tykkään kun siitä kuultaa läpi, etenkin kun kirjoittaa mustalla kynällä tulee sellainen menneiden aikojen tuntu. Paperin pinnoitettu pinta ei kuitenkaan vuoda sivusta läpi ja olen siihen käyttänyt vesivärejäkin.”

Nostalgisia tunnelmia

”Softista tulee ihana vanhanajan muistikirja mieleen. Sellanen mikä on täynnä muistiinpanoja, lehtileikkeitä klemmareilla, paksuuntunut olemus. Letun b6+ soft on tällä hetkellä oma lempparini.”

”Mäkin olen Leuchtturmissa pitänyt juuri siitä tavallaan vähän vintage-henkisestä fiiliksestä, joka tulee sekä paperista että yksinkertaisesta kannesta.”

”Kaiken kaikkiaan se on se fiilis, mikä tulee bujoillessa. Sellainen vintage-fiilis.”

Kokonaisuus kohdillaan

”Sisällysluettelo, takatasku, kuminauha, merkkinauhat, konstailematon ulkoasu, väriskaala ja kokovaihtoehdot … mitä muuta enää voi muistikirjalta pyytää?”

”Kaksi kirjanmerkkinauhaa, sisällysluettelo, numeroidut sivut ja jämäkkä kuminauha ovat Letun valtteja.”

”Lettu on muihin saman kapasiteetin omaaviin kirjoihin nähden hyvin kevyt ja kompakti kuljetella.”

”Minulle plussaa olivat myös valmiit sivunumerot, kuminauha sulkemista varten, kirjanmerkkinauhat ja se että sivuja on niin paljon.”

Sivuja voi olla liian vähän, liian paljon tai sopivasti

”Värivalikoima on laaja, välillä tosin tuntuu että se 250 sivua on ihan vähän liikaa, kun haluaa aina vaihdella muistikirjaa, mutta toisaalta siihen saa mahtumaan paljon paljon asiaa.”

”Kovakantisen sivumäärä sopii bujon pitämiseen. Mutta jos on yhtä nopeesti kyllästyvä kun minä, letun soft on parempi vaihtoehto.”

”Softissa pienempi sivumäärä on loistava, jos tietää tarvitsevansa vain rajoitetun ajan kyseistä kirjaa.”

”Itse tykkään myös siitä, että näissä pehmeäkantisissa ei ole niin hirveästi sivuja – yksi vihko kestää mulla pitkään joka tapauksessa, mutta on kiva päästä aina joskus vaihtamaan uuteen väriin (useammin kuin kerran kahdessa vuodessa), ja onhan ohuempi muistikirja myös kevyempi käsitellä ja kuljettaa mukana.”

Kannet saavat kiitosta

”Kovat kannet iloisissa väreissä kestävät katsetta ja kulutusta.”

”Tykkäsin siitä että se on yksivärinen ja kyllästyin siihen että se on yksivärinen. Kolme kappaletta ehdin käyttää loppuun kahden vuoden aikana.”

”Ja asia, minkä takia en vaihtais sitä mistään hinnasta, on yksiväriset simppelit ja kovat kannet. Rakastan Leuchtturmin minimalistista ilmettä. Ja koska värivaihtoehtoja on niin moneen lähtöön, en kerkeä kyllästymään niihin.”

Pieniä miinuksia

”Pienenä miinuksena ettei ole kynänpidikettä valmiiksi. Erikseen ostettavissa, mutta sekin jää siihen kirjaan, ei pysty siirtään seuraavaan.”

”Luulin pitäväni 5-millisestä pistevälistä, mutta nyt Nuunaan siirryttyäni tykkäänkin siitä enemmän.”

”Alkuun Nuunan jäljiltä haastavaa oli tuo pisteiden väli. Tuntui niin suurelta.”

”Oma lettu jäi kaappiin, koska kaipasin enemmän jotain valmista kalenteripohjaa ja sivuista tuli omaan makuun liikaa väriä läpi.”

”Huonoa siinä on aivan liian pieni sisällysluettelo. Tuunaan sen itse kaksipalstaiseksi.”

”Ainut miinus oikeastaan se että jonkin verran näkyy läpi. Mutta ehdottomasti mun suosikki.”

Rakas päiväkirja

”Lettu on minulla tällä hetkellä mukana kulkevana päiväkirjana. Paperi on luistavaa ja sopii monille kynille, rollerin kanssa ihanteellinen. Riviväli on täydellinen käsialalleni.”

”Letussa parasta on värikäs kansivalikoima ja ohut paperi. Pidän siitä, miten kuulakärkikynä ”kohokuvioi” paperin – se on minulle pelkkää plussaa, ei haittaa ollenkaan. Käytän Lettua päiväkirjana.”

Leuchtturmit Vihkokaupassa

Kynät Vihkokaupassa

Se sopivin pistesivuinen

Pistesivuisia muistikirjoja käytetään paljon bullet journaleissa (bujo), mutta ne ovat hyvin pidettyjä myös tavallisina muistikirjoina ja päiväkirjoina.

Kaikki Vihkokaupasta löytyvät pistesivuiset muistikirjat ovat laadukkailta merkeiltä. Kirjojen ominaisuudet voivat silti poiketa paljon toisistaan. Olennaista on, että käyttötarkoitus, omat mieltymykset ja kirjan ominaisuudet kohtaavat.

Jotta eri vaihtoehtojen vertailu ja sopivien ominaisuuksien etsiminen olisi helpompaa, olen kerännyt tähän lyhyet perustiedot Vihkokaupasta tällä hetkellä löytyvistä muistikirjoista. Lisätietoa löytyy muun muassa verkkokaupan tuotekuvauksista.

Listan muistikirjoja voi testata Vihkokaupan kivijalkamyymälässä. Testaaminen onnistuu myös omilla kynillä.

Kuultaminen (ghosting) ja vuotaminen (bleeding)

Kuultamisella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon kynänjälki kuultaa läpi paperin kääntöpuolelle. Vuotamisella taas tarkoitetaan sitä, että kynänjälki tulee paperista läpi.

Paperin paksuus vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka herkästi kynät kuultaavat tai vuotavat läpi. Tämän lisäksi yksi merkittävä tekijä on paperin mahdollinen pinnoite.

Mitä ohuempi paperi, sitä todennäköisemmin useimmat kynät kuultavat paperista läpi. Mikäli paperi on kuitenkin pinnoitettu, muste ei imeydy samalla tavalla paperiin, eikä näin ollen lainkaan välttämättä vuoda läpi.

Kaikki kynät eivät automaattisesti käy kaikille papereille, mutta jokaiselle paperille on löydettävissä sopivia kyniä. Myös sillä on merkitystä, kuinka kyniä käyttää – kirjoitatko nopeasti vai viipyykö kynä samassa kohtaa pidempään, painatko enemmän vai vähemmän, kirjoitatko vai väritätkö.

Muistikirjat on suunniteltu pääsääntöisesti muistiinpanojen kirjoittamista varten, enkä erityisesti suosittele mitään näistä merkeistä vesiväreille. Vesivärejä kuitenkin käytetään ja kokemusten perusteella pinnoitettu paperi on käyttäytynyt vesivärien kanssa suotuisimmin.

Kuultaminen ja vuotaminen ovat myös makuasioita. Jonkun mielestä sama jälki kuultaa todella paljon ja toisen mielestä ei juuri lainkaan. Näistä syistä myös omat kokemukseni ovat vain suuntaa antavia. Tulkinnat ovat yksilöllisiä.

Muut listassa käsitellyt ominaisuudet

Muistikirjan valintaan vaikuttavat paperin laadun lisäksi usein myös paperin väri, pisteiden väli ja se, kuinka hyvin muistikirja avautuu.

Paperin väri vaihtelee valkoisesta erilaisiin norsunluun ja kerman sävyihin. Pisteet ovat yleensä harmaat, mutta voivat jollain merkillä olla tummemmat ja jollain vaaleammat.

Pisteväli tarkoittaa sitä, kuinka kaukana pisteet ovat toisistaan. Muun muassa käsiala ja käyttötarkoitus vaikuttavat siihen, mikä pisteväli tuntuu itselle sopivimmalta.

Lay-flat tarkoittaa muistikirjan avautumista kokonaan auki niin, että aukeama on helposti käytettävissä laidasta laitaan. Usein tällainen muistikirja pysyy myös itsestään auki halutulta aukeamalta.

Moleskine
Paperin paksuus: 70 g
Nykyisin saatavilla myös 120 g Bullet Notebook
Paperi pinnoitettua: on
Paperin väri: norsunluu
Pisteväli: 5 mm
Avautuminen: lay-flat
Samat ominaisuudet Moleskinen vihkoissa.

Leuchtturm1917
Paperin paksuus: 80 g / A4+-kokoisessa 100 g
Nykyisin saatavilla myös 120 g.
Paperi pinnoitettua: on
Paperin väri: kermainen
Pisteväli: 5 mm
Avautuminen: lay-flat
Esittely blogissa

Filofax | rengasplanneri | pistesivut
Paperin paksuus: 80 g
Paperi pinnoitettua: ei varmaa tietoa
Paperin väri: valkoinen / pastellilajitelma
Pisteväli: 5 mm
Avautuminen: irrotettavat sivut

Filofax Notebook pistesivut
Paperin paksuus: 100 g / pastelliset 120 g
Paperi pinnoitettua: ei varmaa tietoa
Paperin väri: valkoinen / pastellilajitelma
Pisteväli: 5 mm
Avautuminen: irrotettavat sivut

My Notebook | Legami
Paperin paksuus: 100 g
Paperi pinnoitettua: ei tiedossa
Paperin väri: valkoinen
Pisteväli: 5 mm
Avautuminen: ei täysin lay-flat

Dingbats*
Paperin paksuus: 100 g
Paperi pinnoitettua: on
Paperin väri: cream
Pisteväli: 5 mm
Avautuminen: lay-flat

Dingbats* Pro
Paperin paksuus: 160g, sopii myös vesiväreille
Paperi pinnoitettua: ei tiedossa
Paperin väri: valkoinen
Pisteväli: 5 mm
Avautuminen: lay-flat

Nuuna
Paperin paksuus: 120 g
Paperi pinnoitettua: ei
Paperin väri: valkoinen
Pisteväli: 3,5 mm / S-kokoisessa 2,5 mm
Avautuminen: lay-flat

Artebene
Paperin paksuus 120 g
Paperi pinnoitettua: aiemmissa painoksissa kyllä, kesän 2018 jälkeen ei
Paperin väri: valkoinen
Pisteväli 4 mm
Avautuminen: lay-flat (ainakin aluksi muita jäykemmin)

Bruynzeel
Paperin paksuus: 140 g
Paperi pinnoitettua: eos
Paperin väri: valkoinen
Pisteväli: 5 mm
Avautuminen: lay-flat

Paper24
Paperin paksuus: 160 g
Paperi pinnoitettua: eos
Paperin väri: valkoinen
Pisteväli: 5 mm
Avautuminen: lay-flat

Pistesivuiset muistikirjat Vihkokaupan verkkokaupassa

Muistikirjojen valmistajat antavat vaihtelevasti tietoa paperin ominaisuuksista, joten osa tiedoista on kerätty kokemuksen kautta. Jos sinulla on listasta poikkeavaa tietoa, laitathan minulle sähköpostia ja tietosi lähteen: sandy@sandytalarmo.fi.