Selkeyttä visuaalisin keinoin

Olen kaivannut ajatusteni ja toiveitteni selkeyttämistä jo jonkin aikaa. Ajattelin, että sopivan hetken tullen käyttäisin aarrekarttaa tähän tarkoitukseen. Kun lopulta pääsin lehtien kanssa pöydän ääreen, päätin olla vielä menemättä aarrekarttaan saakka. Kerron tässä, mikä tuntui vielä selkeyttävämmältä juuri nyt.

Aarrekartta

Olen käyttänyt aarrekarttaa valmennuksissani jo vuosien ajan ja tehnyt niitä useita itsekin. Aarrekartan voi ymmärtää visuaalisina suuntaviittoina tietoiselle ja alitajuiselle mielelle.

Aarrekarttaan etsitään lehdistä kuvia ja tekstejä, jotka edustavat itselle niitä asioita, joita haluaa elämäänsä. Sopivaa materiaalia etsiessään voi käsitellä syvällisesti ajatuksiaan, toiveitaan ja uskomuksiaan. Käsitys unelmista tarkentuu ja kirkastuu, kun valitsee karttaan oikealta tuntuvia elementtejä.

Kartta muistuttaa siitä, millaisia asioita haluaa elämäänsä ja mihin haluan keskittyä. Kartan avulla huomaa herkemmin tilaisuuksia arjessa ja tekee päivittäin unelmia tukevia valintoja.

Joskus unelmat ovat niin isoja, ettei niitä oikein meinaa osata kuvitellakaan toteutuviksi. Olen huomannut kartan antavan sopeutumis- ja käsittelyaikaa. Mitä tutummaksi unelmat tulevat, sitä mahdollisemmilta ne alkavat tuntua. Kartta avaa mieltä muutokselle ja ratkaisujen löytämiselle.

Selkeyttäminen ennen unelmoimista

Huomasin, että juuri nyt tuntui tärkeimmältä keskittyä etsimään ja tutkiskelemaan tämänhetkisiä ajatuksia, toiveita, tarpeita, pelkoja ja uskomuksia. En jatkanut vielä aarrekarttaan vaan jäin selailemaan lehtiä ja leikkaamaan tekstejä ja kuvia, joissa oli jotain puhuttelevaa.

Varasin viereen muistikirjan, johon pystyin kirjoittamaan nopeasti ajatuksia ja huomioita tuoreeltaan. Ei mitään valmista, vaan lähinnä ajatusten ja huomioiden alkuja, sekä kysymyksiä.

Tämän prosessin jälkeen aion liimata olennaisimpia kuvia ja tekstejä muistikirjaan, ja syventyä kirjoittamaan niiden pohjalta heränneitä ajatuksia ja huomioita kuvien viereen. Mitä nämä asiat tarkoittavat elämässäni juuri nyt?

Toivottavasti voin lopuksi löytää myös ihan konkreettisia asioita, joihin tarttua ja ryhtyä toteuttamaan askel kerrallaan.

Kuvien ja ajatusten taltioiminen muistikirjaan on paitsi olennainen osa selkeyttämistä, myös tämän hetken dokumentoimista. Kun jonkun ajan kuluttua palaan näille muistikirjan sivuille, voin tarkastella, mitä näille ajatuksille ja huomioille kuuluu sillä hetkellä. Mitkä asiat ovat kirkastuneet, mitä olen saanut vietyä eteenpäin ja onko jotain, mikä ei oikeasti ollutkaan olennaista?

Siirtokuvia pakkausteipillä

Tämä on helppo ja hauska tapa tehdä siirtokuvia esimerkiksi ATC-kortteihin tai art journaleihin. Tarvitset vain kirkasta pakkausteippiä, kuvan ja lautasellisen lämmintä vettä. Kuva voi olla joko leikattu lehdestä tai tulostettu itse.

Liimaa pakkausteippi kuvan päälle mahdollisimman tiiviisti. Voit hangata teipin kiinni kuvaan jollain tylpällä esineellä, joka ei naarmuta teipin pintaa.

Täytä lautanen lämpimällä vedellä, upota teippi veteen ja liota paperi irti teipistä. Mitä pidempään teippi on vedessä, sitä helpommin paperi lähtee irti. Loput paperit ja liiman voi hieroa teipistä vaikka sormella.

Siirtokuva pakkausteipillä - Vihkokauppa

Siirtokuva pakkausteipillä - Vihkokauppa

Nyt sinulla on hieno läpikuultava kuva käytettäväksi esimerkiksi kollaaseissa. Laita teippi kuivumaan esimerkiksi talouspaperille tai liinalle liimapuoli ylöspäin. Kuva kerää helposti pölyä pintaansa, joten jos kuva ei ole menossa heti käyttöön, se kannattaa säilyttää muovitaskussa.

Paperin ja musteen laatu voivat vaikuttaa lopputulokseen. Kannattaa kokeilla erilaisia kuvamateriaaleja.

Kuvan liimaamisessa olen käyttänyt kirkasta gel mediumia. Pakkausteipin päälle voi piirtää ja kirjoittaa maalikynällä.

Kahvipäiväkirja

Kahvipäiväkirjan ajatus syntyi vaaleanruskeasivuisesta The Cappuccino Book -luonnoskirjasta. Sen sivut ja valkoiset geelikynät kutsuivat tekemään, mutta mitään erityistä ideaa uudelle luonnoskirjalle ei ollut.

Tulin nopeasti siihen tulokseen, että mitään erityistä ideaa ei tarvitakaan, vaan pääasia on päästä tekemään ja kokeilemaan.

Kahvipäiväkirja on kokonainen tunnelma. Hetken tauko kaikesta, kupillinen höyryävää kahvia, luonnoskirja ja kutkuttava tunne päästä tekemään jotain luonnoskirjan sivuille.

Kahvipäiväkirjassa ei ole sääntöjä, eikä sen tarvitse olla ehjä kokonaisuus millään tavalla. Kahvipäiväkirja on vapaa velvollisuuksista ja stressistä. Kahvipäiväkirjan voi tehdä mihin tahansa vihkoon tai muistikirjaan.

Sivuille voi kirjoittaa, piirtää, luonnostella, liimata, maalata – mitä tahansa. Voi lähteä siitä, mikä juuri sillä hetkellä on päällimmäisenä mielessä. Lähtökohtana voi myös olla jokin materiaali, jota haluaa käyttää tai kokeilla.

Kahvipäiväkirjaan tehdään jotain, mikä sillä hetkellä tulee luonnostaan. Se voi olla vaikka vain yksi sana, yksi kuva, pala teippiä. Se voi olla pelkkä viiva lempikynällä.

Itselleni kahvipäiväkirja on vastaus hetkiin, jolloin tekisi mieli tehdä jotain, mutta ei ehdi tai jaksa tai ei ole mitään erityistä ideaa. Nyt voin tehdä ihan jotain pientä tai vaikka vain testailla materiaaleja.

Samalla tai myöhemmin kirjaa selaillessa voi tulla lisää ideoita. Ehkä kahvipäiväkirjan matala kynnys alkaa hiljalleen siirtyä kaikkeen muuhunkin tekemiseen. Pääasia on, että aloittaa – tekee jotain ja katsoo, mitä siitä syntyy.

Jaan kuvia omasta kahvipäiväkirjastani Instagramissa hashtagilla #kahvipäiväkirja.

The Cappuccino Book

ATC eli Artist Trading Card

Mitä sitä tehtiinkään ennen kalenteriaskartelua?

ATC-kortteja!

Kun paljon ennen Vihkokauppaa minulla oli askartelutarvikkeiden verkkokauppa Hiekkaoliivi, olivat ATC-kortit todella suosittuja. Enkä yhtään ihmettele, sillä niissä yhdistyy ihana luovuuden ja tekniikoiden kirjo, sekä yhteisöllisyys – aivan niin kuin bujoissa, plannereissa ja muussa kalenteriaskartelussa tänä päivänä.

Ilokseni ATC-kortit ovat alkaneet tehdä uutta tuloaan ja nyt viimein ehdin itsekin kokeilla, millaisia kortteja syntyy yli kymmenen vuoden tauon jälkeen.

ATC-korteista lyhyesti

Artist trading card on taiteellinen variaatio keräilykorteista, jollaisia on muun muassa jääkiekosta, baseballista tai vaikka Pokémoneista.

Kortin koko on perinteinen 2,5 x 3,5 tuumaa eli 6,35 x 8,89 cm.

ATC-kortit ovat joko aivan uniikkeja tai niitä on hyvin pieniä eriä samanlaisia. Kaikki tekniikat ja materiaalit käyvät; maalaukset, piirrokset, kollaasit, valokuvat, leimailut, sekatekniikka ja niin edelleen. Ainoana sääntönä on kortin yllä mainittu koko.

Kortin toiselle puolelle tulee signeeraus, päivämäärä ja numero, mikäli kortti on osa tiettyä erää.

Periaatteena on, että kortteja ei myydä, vaan ainoastaan vaihdetaan. Kortteja vaihdetaan joko  henkilökohtaisesti tai postitse. Kuka tahansa voi organisoida ATC-vaihdon ja ainakin silloin reilu kymmenen vuotta sitten korttien vaihtoa saattoi ehdottaa, kun Flickrissä tuli kiva, vapaa kortti vastaan.

Tuolloin yli kymmenen vuotta sitten Flickrissä oli aktiivinen, kansainvälinen yhteisö tämän harrastuksen ympärillä. Nykyisin ryhmiä löytyy muun muassa Facebookista, ja Vihkokaupan omassa FB-ryhmässä saa ilman muuta kysellä vaihtokavereita ja jutella lisää aiheesta. Instagramissa käytössä on ainakin #atcvaihto hashtagina.

Omat vanhat korttini löytyvät Flickristä edelleen: ATC / Hiekkaoliivi

Alkuperäinen teksti Hiekkaoliivin blogissa.

Näin pääset alkuun saman tien

Leikkaa ATC-kokoisia korttipohjia kartongista tai vaikka muropaketista. Käy läpi leikekuvat, tarrat, teipit, journaling-kortit, paperit, lehdet, leimasimet, musteet, sapluunat, maalit – voit käyttää ihan mitä tahansa materiaaleja. Sitten vain luomaan!

Ja niitä vaihtoja voi tosiaan kysellä vaikka Vihkokaupan FB-ryhmässä.

Uutta kipinää luovuuteen

Vihdoinkin pääsin testaamaan näitä ideoita!

Spark Creativity sisältää 50 tehtävää jättimäisten tulitikkujen muodossa. Jokaisessa tikussa on yksi luovuutta herättelevä tehtävä. Voit poimia ideoita sokkona tai penkoa joukosta sen juuri sillä hetkellä sytyttävimmän idean.

Jätin tarkoituksella käymättä kaikki tikut läpi, koska haluan herkutella iloisilla yllätyksillä ainakin vielä jonkin aikaan. Lisäksi jokaisen idean voi toteuttaa lukemattomilla eri tavoilla, joten tästä riittää iloa loputtomiin.

Kun olin ottanut tikut laatikosta ja laskin ne pöydälle, innostuin heti yhdestä näkyviin jääneestä tehtävästä: Randomly choose 3 words and use them as the basis for your next project. Eli valitse sattumanvaraisesti kolme sanaa, joita käytät seuraavan projektisi perustana.

Seuraava projektini on uusi aukeama visuaalisessa päiväkirjassani. Leikkasin lähimmästä lehdestä kolme sanaa: blossoming, comfort ja spirit. Nämä olivat siis nyt syntyvän aukeaman perustana.

Processed with VSCO with  preset

Selailin lehtiä ja muita tarvikkeita nämä sanat mielessäni. Mitä ne tarkoittivat minulle juuri nyt? Mitä niistä tuli mieleen, kun ajattelin elämääni tällä hetkellä?

Teen visuaalista päiväkirjaa yleensä juuri näin, kiireettä ja nautiskellen. Pohdiskelen, etsin sopivia elementtejä. Teen sivua pienen pätkän eteenpäin ja sitten välillä teen taas jotain ihan muuta. Sivu tekeytyy tällä tavalla päivässä tai parissa.

Yksi poikkeus tässä projektissa oli; koristelin ensin koko sivun ja kirjoitin vasta sitten. Yleensä koristelen ja kirjoitan yhtä aikaa yhden päivän kerrallaan. Olen pitänyt tärkeänä, että kuvitus tukee päivän tapahtumia. Nyt tämän kokemuksen myötä voisin ajatella tekeväni useamminkin niin kuin tein tällä kertaa.

Sanat saivat monenlaisia merkityksiä. Haaveilen kukkakuosisesta, mukavasta sohvasta. Toivon elämääni entistä enemmän rentoutumista, palautumista ja lempeyttä. Sitä kautta oma elämä kukoistaa iloisemmin ja värikkäämmin. Haluan sieluni lepäävän ja nauttivan elämästä.

Spark Creativity - Kipinää luovuuteen - Vihkokauppa

Spark Creativity sekä muut erilaisia tehtäviä ja ideoita sisältäviä tuotteita löytyy Vihkokaupasta tällä hetkellä tehtäväkirjojen tuoteryhmästä, sekä ladattavien tuotteiden tuoteryhmästä.

Käytän visuaalisena päiväkirjana Carpe Diemin (Simple Stories) Weekly-vihkoa, jossa sivut ovat todella ihanaa paperia. Vihko on päiväämätön.

Lisäksi käytin washiteippejä, sekä sapluunoita ja leimasinmusteita.

Visuaalista uuden oppimista

Uuden kielen opiskelu yhdistyy ihanasti vihkohulluuteen ja luontaiseen silppuamisvimmaan.

Kolme viikkoa sitten en tiennyt vielä mitään Walesin omasta kielestä, kymristä. Sitten tein päiväreissun Walesiin, jossa kaikki opasteet ovat sekä englanniksi että kymriksi. Kymri näytti niin kummalliselta ja kiehtovalta, että päätin vielä samana päivänä hieman googlailla, miten ihmeessä sitä oikein lausutaan ja puhutaan.

Tarkkaa muistikuvaa tapahtumien etenemisestä ei ole, mutta yhtäkkiä olin ladannut ilmaisen Duolingon sovelluksen puhelimeeni ja tavasin uteliaana kymrin alkeita. Tästä tulee nyt viikonloppuna kolme viikkoa, enkä ole voinut lopettaa!

On ollut yllättävää huomata, kuinka helposti olen oppinut jotain ihan uutta. Minulla on pieni vihko, johon kirjoitan aina uuden moduulin uudet sanat. Huomaan, että minulle on oppijana tärkeää kirjoittaa myös käsin.

Lisäksi olen miettinyt erilaisia tapoja vahvistaa jo oppimaani. Minulle hyvin luontevaa oli ottaa vihko, johon etsin esimerkiksi lehdistä kuvia sellaisista aiheista, joista osaan jo kirjoittaa kymriksi – mieluiten ulkomuistista. Samalla etsin kuvia sanoista, joita opettelen parhaillaan.

Nyt yhdistyy niin monta ihanaa asiaa, että eiköhän tässä yksi uusi kielikin jää päähän! 

Olen visuaalinen oppija, mutta kyse ei ole pelkästään visuaalisesta muistista. Ajattelen tämän laajempana prosessina, jossa tapahtuu paljon jo siinä vaiheessa, kun etsin sopivia kuvia ja sommittelen niitä vihkon sivuille. Se on opitun toistamista ja jäsentämistä.

Vihkon selaaminen myöhemmin palauttaa opittua mieleen monipuolisina mielleyhtyminä ja kokonaisuuksina. Lisäksi se on visuaalisesti mielenkiintoista.

Vihkona on L-kokoinen Moleskine Cahier ruudullisilla sivuilla. Sivuilla on käytetty lehdestä leikattujen kuvien lisäksi washiteippejä ja aion käyttää myös tarroja sitä mukaa, kun löytyy osuvia kuvituksia opeteltaviin teemoihin.

Kyninä olen tässä käyttänyt ihania Staedtler triplus finelinereita (0.3), vaikka Tombown TwinTonet voisivat olla tähän vihkoon vielä paremmat. Sillä mentiin, mitä oli saatavilla, kun inspiraatio iski!

Processed with VSCO with  preset

Matkapäiväkirja

Kirjoitan päivittäin päiväkirjaa Dingbatsin pistesivuiseen muistikirjaan. Viikonloppuisin palaan viikon kohokohtiin ja askartelen niistä visuaalista päiväkirjaa Carpe Diemin Weekly-vihkoon.

Olen lähdössä ylihuomenna viikoksi reissuun Englantiin ja Walesiin. Päiväkirjani sen sijaan eivät ole lähdössä mukaan, koska haluan matkustaa mahdollisimman kevyesti. En myöskään halua hukata päiväkirjaani, jos matkatavaroille sattuisi jotain.

Haluan kuitenkin kirjoittaa päiväkirjaa myös matkani aikana ja muistaa reissun vaiheita vielä sittenkin, kun olen jälleen visuaalisen päiväkirjani äärellä. Niinpä tarvitsin matkapäiväkirjaksi pienen vihkon, joka kulkee helposti käsilaukussa.

Olen käyttänyt Moleskinen vihkoja yli vuosikymmenen, joten Moleskinen pocket-kokoinen vihko oli luonteva valinta. Niitä myydään kolmen kappaleen pakkauksissa ja minulla olikin vielä yksi tyhjä vihko jäljellä viimeisimmästä setistä.

Vihkon kansi oli haalistunut auringossa sen verran, että halusin tehdä sen uusiksi. Löysin viimekesäisen Time Out London -lehden, jossa oli riittämiin sopivaa materiaalia. Leikkasin ja liimasin kanteen kuvakollaasin, jonka viimeistelin washiteipeillä niin, että kansikuva pysyy varmemmin kasassa myös laukussa.

Matkapäiväkirja Moleskinen vihkossa

Olen joskus päällystänyt tällaisia kollaasikansia kontaktimuovilla niin, että leikkaan kontaktimuovin kannen reunojen mukaan taittamatta muovia kannen sisäpuolelle. Nyt ei kontaktimuovia ollut saatavilla, ja matkapäiväkirjahan saa ollakin reissun jälkeen hieman matkustaneen näköinen.

Moleskinen vihkossa on 64 sivua, joten tämä sama matkapäiväkirja lähtee mukaan myöhemmillekin reissuille, kunnes tulee täyteen.

Moleskine Cahier -vihkosetit Vihkokaupassa

Washiteipit Vihkokaupassa

Päiväkirjavaihtarit

Pitäisitkö päiväkirjaa ystävälle?

Erään keskustelun aikana mieleeni muistui, kuinka joskus pidimme ystäväni kanssa toisillemme päiväkirjoja. Valitsin siis ystävälleni vihkon ja pidin hänelle tuon vihkon verran päiväkirjaa hänen puolestaan. Ystäväni teki tahollaan samoin minulle.

Kirjoitimme päiväkirjaan muun muassa yhdessä viettämistämme hetkistä ja toistemme kuulumisista. Tuntui, että oli jopa helpompi kirjoittaa toisen puolesta tai toista varten.

Annoimme päiväkirjat toisillemme vasta, kun ne olivat tulleet molemmilla täyteen. Ei saanut urkkia tai kurkkia etukäteen! Kun päiväkirjat vaihdettiin, oli mielenkiintoista lukea toisen kuvauksia ja tulkintoja tutuista tapahtumista. Kokemus oli hauska ja ehdottomasti avartava, molempiin suuntiin.

Olimme ystäväni kanssa tuolloin parikymppisiä ja tapasimme toisiamme usein. Ideaa voi mielestäni kuitenkin soveltaa hyvin monenlaisiin elämänvaiheisiin. Myös sellaisiin, ettei välttämättä asuta edes samassa maassa, mutta vaihdellaan kuulumisia ja seurataan toistemme elämää esimerkiksi Facebookin välityksellä.

Päiväkirjan voi hyvin tehdä vihkoon, vaikka pieneenkin. Sen ei tarvitse olla kovakantinen, perinteinen päiväkirja ja sillä tavalla monen kuukauden projekti.

Kenen kanssa sinä haluaisit tehdä päiväkirjavaihtarit?

Aloita päiväkirja kirjeellä

Juttelimme Vihkokaupalla kirjepapereista ja kirjeiden kirjoittamisesta. Muistelin, kuinka olin life coach -opintojen alussa kirjoittanut itselleni kirjeen avattavaksi vuoden kestävien opintojen päätteeksi.

Kirjoitin, mitä ajattelin sillä hetkellä tulevan vuoden tapahtumista ja kuvittelin, millaista elämäni on vuoden kuluttua, kun olen valmistunut. Tuota kokemusta on vaikea selittää, joten voin vain suositella kokeilemaan itse.

Aloitin muutama viikko sitten päiväkirjan. Keksin, että voisin nyt päiväkirjan alussa kirjoittaa itselleni kirjeen, jonka laitan kuoreen suljettuna päiväkirjan takakannessa olevaan taskuun. Saan avata kirjeen, kun päiväkirja tulee täyteen.

Saatan varmuuden vuoksi kirjoittaa itselleni muistutuksen kirjeestä päiväkirjan toiseksi viimeiselle aukeamalle. Viimeisen aukeaman jätän kirjeen herättämien ajatusten kirjoittamista varten.

Tällaisen kirjeen voi hyvin kirjoittaa myös esimerkiksi kalenterin loppuun. Vuodenvaihde on muutenkin sellainen hetki, jossa usein luodaan katsaus menneeseen ennen kuin tähyillään taas tulevaan.

Kortti mukaan

Ostan itselleni usein postikortteja, kun kortissa on jokin itseäni sillä hetkellä puhutteleva kuva tai teksti. Ajattelin laittaa kirjeen mukana kuoreen myös yhden tällaisen kortin. Uskon, että kortin kuva tulee kuorta avatessa herättämään sellaisiakin muistoja ja tunnelmia, joita en juuri nyt osaa kirjeeseen kirjoittaa.

Taitetussa kortissa on ihan mukavasti tilaa pienen kirjeen kirjoittamiselle, joten se voi olla kiva vaihtoehto kirjepaperille.

Kirjepaperit Vihkokaupassa
Kortit Vihkokaupassa

Olen kirjoittanut päiväkirjan aloittamisesta My flat white moments -blogiini.